Matti ja Olli Kiukkonen vaikuttivat Lahdenpohjassa:

Lahdenpohjan kauppalan valtuuston päätöksiä:

• 8.1.1930 valittiin terveyskaitsijan ja asunnontarkastajan toimiin kauppalanpalvelija Olli Kiukkonen. Kauppalan rakennustarkastajaksi valittiin rakentaja Matti Kiukkonen.
  
• 7.1.1938 kauppalanhallituksen jäseneksi valittiin rakentaja Matti Kiukkonen, talonomistaja Väinö Ahokas, varatuomari Akseli Nieminen, opettaja Yrjö Pohjankoski, pankinjohtaja Adolf Pitkänen ja autoilija Erkki Lätti.
  
• 28.6.1938 asetettiin palolautakunta ja kolmivuotiskaudeksi 1938 – 1940 puheenjohtajaksi valittiin insinööri A. Pölönen ja jäseneksi mm. rakentaja Matti Kiukkonen, joka viimeksi mainittu tuli toimimaan lautakunnassa rakennustoimeen perehtyneenä ammattimiehenä. Hän toimi myös vuonna 1939 taksoituslautakunnan jäsenenä. Urheilulautakunnan jäsenenä toimi hänen veljensä kauppalanpalvelija Olli Kiukkonen. Matti Kiukkonen toimi vuonna 1939 myös markkinatoimikunnassa ja yleisten töiden lautakunnassa ja Olli Kiukkonen kiinteistölautakunnassa ja varajäsenenä tulo- ja omaisuusverolautakunnassa. Vaalilautakunnassa toimi Matti Kiukkonen, joka valittiin 30.1.1939 valtuuston varapuheenjohtajaksi. Hän toimi myös irtaimen ja kiinteän omaisuuden arviomiehenä.
  
• 16.10.1939 valittiin Olli Kiukkonen kansanhuoltolautakunnan jäseneksi ja Matti Kiukkonen työvelvollisuuslautakunnan jäseneksi, ja hänet valittiin myös vuonna 1940 markkinatoimikuntaan ja torijärjestelylautakuntaan samoin kuin veljensä kauppalanpalvelija Olli Kiukkonen. Matti Kiukkonen toimi vuonna 1940 myös taksoituslautakunnan jäsenenä, yleisten töiden lautakunnassa Olli Kiukkosen toimiessa kiinteistölautakunnassa ja tulo- ja omaisuusverolautakunnassa. Huoltolautakunnassa vuosina 1940-1942 toimivat kauppalanpalvelija Olli Kiukkonen ja varajäsenenä rakentaja Matti Kiukkonen, joka edelleen vuonna 1940 toimi valtuuston varapuheenjohtajana.
  
• Kunnan kauppalanhallitukseen rakentaja, talonomistaja Matti Kiukkonen on kuulunut 1924-1938.
  
• 23.9.1937 1 § hyväksynyt numero 13 Matti Kiukkoselle rakennuttajana piirustukset Hirvi-nimiseen tonttiin nro 13 asuntotarkoituksin rakentaa kaksi huonetta, kaksi keittiötä.
  
• 30.9.1939 54 § on järjestysoikeus vahvistanut rakennuttaja Matti Kiukkoselle numerolla 18 oikeuden asuinrakennuksen rakentamiseen korttelissa ja tontissa Tikka 2.
  
• Vuosien 1937-1939 aikana huoltolautakunnassa toimivat kauppalanpalvelija Olli Kiukkonen ja rakentaja Matti Kiukkonen. Tuona aikana mielisairaalassa hoidettiin kaksi miestä, kahdelle irtolaisnaiselle oli annettu varoitus ja lähetetty kotikuntaansa ja alkoholin myyntikieltoja on anottu ja saatu kuudelle henkilölle ja äitiysavustuksia annettu 23 äidille. Kauppalan köyhäinhoidon vähäisyyden takia se oli saanut toistaiseksi vapauden kunnalliskodin rakentamisesta.
  
• Terveydenhoitolautakunnassa vuosien 1938-1940 välisenä aikana kuuluivat mm. kauppalanpalvelija Olli Kiukkonen, joka toimi terveyskaitsijana ja asunnontarkastajana. Tuolloin kunnanlääkäri oli yhteinen Jaakkiman ja Lumivaaran kunnan kanssa ja kiertävänä sairaanhoitajattarena sekä tuberkuloosi- ja kouluhoitajattarena oli terveyssisar ja kauppalassa toimi oma kätilö. Asukasluku vuoden 1938 alussa oli 1 046 naista ja 846 miestä eli yhteensä 1 892 asukasta. Vuonna -38 syntyi 27 poikaa ja 26 tyttöä eli yhteensä 53 lasta. Tuolloin kuoli 12 miestä ja 8 naista. Lautakunta oli antanut muistutuksia etupäässä käymälöiden, likakaivojen ja kaatopaikkojen puhtaanapidosta ja kalkitsemisesta sekä yleisestä siisteydestä. Tuolloin kauppalassa toimi väliaikainen kulkutautisairaala, koska vuonna -38 aikana oli ollut erittäin runsaasti liikkeellä kurkkumätää ja tulirokkoa.
  
• Terveyskaitsijan, kauppalanpalvelija Olli Kiukkosen tehtäviin kuului yleistä terveydenhoitoa koskevien puutteellisuuksien selville saaminen. Hän valvoi ruokatavarain valmistusta, varastoimista ja kauppaa, yleistä puhtaanapitoa samoin kuin torikauppaakin. Asuntoja tarkastettaessa Olli Kiukkonen oli havainnut, että asumistarkoitukseen oli muutettu talousrakennuksissa olevia työtupia yms., ullakkotiloja, koska pienehköjä kunnollisia asuinhuoneistoja ei ollut saatavilla.
  
• Olli Kiukkonen toimi myös vuonna 1937 torijärjestelylautakunnan puheenjohtajana ja kiinteistölautakunnassa ja urheilulautakunnassa. Matti Kiukkonen toimi vuosien 1936-1938 aikana asutuslautakunnassa, yleisten töiden lautakunnassa, markkinatoimikunnassa.
  
• Vuonna 1936 pidettiin kunnallisvaalit, jolloin keskusvaalilautakunnan jäsenenä toimi mm. rakentaja Matti Kiukkonen ja varajäsenenä kauppalanpalvelija Olli Kiukkonen. Kauppalanvaltuustoon valittiin ensimmäisenä listalta 1 rakentaja Matti Kiukkonen.
  
• Vuonna 1931 oli asemakaava-alueella myyty seuraavat tontit ja merkitty maarekisteriin ja tonttikirjaan, kun Lahdenpohjan kauppala oli myynyt määräaloja mm. 20.12.1929 Matti Kiukkoselle, 19.10.1929 Olli Kiukkoselle ja omistuksia oli merkitty Olli Kiukkoselle Kuikka IX -nimiseen tilaan RN:o 6:187, jossa arvollista maata oli 0,0924 ha, Anni Kiukkosella tilaan Kyyhkynen XIII RN:o 6:155, arvollisia maita 0,1147 ha ja Matti Kiukkosella Kyyhkynen IIX RN:o 6:50, arvollisia maita 0,0769 ha, Matti Kiukkosella tila Kultarinta III RN:o 6:132 ja arvollisia maita 0,1587 ha.
  
• Yleisiä yhteiskunnallisia elimiä olivat asevelvollisuuden kutsuntalautakunta, jossa vuonna 1938-1939 toimi varajäsenenä Matti Kiukkonen ja tulo- ja omaisuusverolautakunnassa tuohon aikaan varalla Olli Kiukkonen, toimien kuitenkin varsinaisena jäsenenä 1939.
  
• Lahdenpohjan kauppalan asujamisto joutui Moskovan rauhan johdosta muuttamaan alueelta valtakunnan uuden rajan länsipuolelle ja sai sijoituspaikakseen Jyväskylän kaupungin. Kauppalankanslialle vuokrattiin huoneisto Torikatu 1:stä arkistoa ja pelastettua omaisuutta varten. Tuolloin ei varsinaisesta kunnallisesta toiminnasta tavanomaisessa merkityksessä enää ollut puhetta eikä kauppalanvaltuustoa tai kaupunginhallitustakaan saatu kokoon. Sisäasiain ministerin kanssa käytyjen neuvottelujen seurauksena ilmeni, että Lahdenpohjan kauppalaa varten oli asetettava hoitokunta sen asioita hoitamaan.
  
• Sisäasiainministeriö on kirjeellä 17.4.1940 ilmoittanut, että Lahdenpohjan kauppalan päätäntä ja täytäntöönpanovaltaa käyttää hoitokunta, johon kuului puheenjohtajana Kaarlo Lehtimäki, varapuheenjohtaja Matti Kiukkonen ja muina jäseninä Väini Ahokas, Iida Haiminen ja Erkki Lätti.
  
• 1940 huhtikuussa pidettyyn luovutettujen alueiden kaupunkien ja kauppaloiden sekä maalaiskuntien edustajien neuvottelukokouksessa Lahdenpohjan kauppalaa edustivat rakentaja Matti Kiukkonen ja kauppalanjohtaja K. E. Lehtimäki. Kauppalanpalvelija Olli Kiukkonen oli päätetty toistaiseksi pitää kauppalan palveluksessa hoitamassa ja kokoamassa pelastettua tavaraa yhteen paikkaan. 

• Kauppalan kassassa 30.4.1940 oli rahaa 2 861,70 markkaa kun kassanhoitaja hyväksymänä siirryttyään toiseen toimeen erosi tehtävästään. Kauppalanpalvelija Olli Kiukkonen erosi 17.5. saatuaan toisen toimen Kuopion kaupungin rakennustoimistossa. Kesällä 1940 saapuivat menetetyn omaisuuden korvauslomakkeet kauppalan kansliaan ja niiden jakamisesta ym. ilmoitettiin Keski-Suomalaisessa, Sisä-Suomi ja Kansan Työ –lehdissä ja lähetettiin eri kuntien, kaupunkien ja kauppaloiden ilmoitustauluille kuulutukset asiasta.
  
• Kesällä 1941 päätti hoitokunta, että Lahdenpohjan tulisi lähettää kolme henkilöä valmistelemaan siirtoväen takaisinpaluuta heti, kun viranomaiset katsovat näiden henkilöiden lähettämisen mahdolliseksi. Tuohon aikaan oli odotettavissa Lahdenpohjan takaisin valtaus.
  
• 25.8.1941 pidettiin tuomarin asuintalossa Lahdenpohjan kauppalassa kokous, johon oli merkitty, että kauppalan esikuntaan oli määrätty kauppalanpäälliköksi kauppalanjohtaja K. E. Lehtimäki, jäseniksi rakentaja Matti Kiukkonen ja talonomistaja Erkki Lätti. Hoitokunta oli todennut kauppalan talot ensinnäkin kohtalaisen hyvin säilyneiksi lukuun ottamatta ikkuna- ja sisustusvaurioita ja tarkastustoimintaa päätettiin jatkaa seuraavana päivänä. Hoitokunnan toiminta jatkui edelleen vuonna 1942.
  
• Vuonna 1940 Lahdenpohjan kauppalantoimihenkilöinä olivat mm. terveyskaitsijana ja asunnontarkastajana kauppalanpalvelija Olli Kiukkonen, puhelin 94.
  
• Vuonna 1939 Lahdenpohjassa toimi mm. elokuvateatteri Salama, omistaja Antti Tiilikka, Jaakkiman Osuuskauppa R.L., Muotiliike Elsa Julku, Kansallis-Osake-Pankki, johtaja Emil Fennander, Puusepäntehdas Juho Kiukkonen, Laatokan Puu Oy, Saha, Faneeri- ja Lelutehdas, Lahdenpohjan Rauta Oy, Lahdenpohjan Kukkakauppa omistaja Minna Leinonen, Osuusliike Laatokka I. L., Osuusliike Laatokan Ravintola, Miesten Erikoisliike Arvo Tapanainen, Viipurin Linja-auto Oy ja Turisti-hotelli omistaja Olga Uski.
  
• Seutukunta saatiin suomalaisten joukkojen käsiin 13.8.1941 ja vielä tätä ennen elokuun alussa käytiin taisteluja Lahdenpohjan ympäristön maastossa Jaakkiman kunnan alueella.
  
• Lahdenpohjan kauppalassa toimi esikunta 25.8.1941-15.4.1943 välisenä aikana, jonka jälkeen kauppalan alue yhdistettiin Jaakkiman kunnan esikunnan hoitoon siltä osin kun sotilashallinolla vielä oli päätäntävaltaa. Kauppalan esikunnan päälliköksi määrättiin kauppalanjohtaja K. E. Lehtimäki ja muiksi jäseniksi rakentaja Matti Kiukkonen ja talonomistaja Erkki Lätti. Jäsenistä Matti Kiukkonen määrättiin kansanhuollon johtajaksi, mutta kun kansanhuoltotehtävät 1.5.1942 siirtyivät siviilihallinnon alaiseksi erosi kansanhuollon johtaja Matti Kiukkonen esikunnasta, mutta toimi edelleen siviilihallinnon alaisena kansanhuollon johtajana.
  
• Esikunnan vahvuus supistui ennen pitkää ja kun se lakkautettiin ja tehtävien siirryttyä Jaakkiman kunnan esikunnan hoitoon, kuului kauppalan esikuntaan ainoastaan em. päällikkö Lehtimäki, toimistoapulainen Ilmi Seppälä, työnjohtaja Olli Kiukkonen ja palopäällikkö Jalmari Huolman. Esikunnan hajotessa siirtyi Olli Kiukkonen Kurkijoen sotilashallintopiirin esikunnan käyttöön. Paikkakunnan suurimman yrittäjän Laatokan Puu Oy:n teollisuuslaitokset olivat sotatoimissa tyystin tuhoutuneet ja yhtiö aloitti alueella perusteelliset raivaus- ja rakennustyöt sitä mukaa, kun työvoimaa oli saatavilla. Erityisesti kauppaliikkeiden saamat vauriot rajoittivat asukkaiden takaisinpaluuta.
  
• Ensimmäisenä avasi liikkeensä Osuusliike Laatokka I. L. ja sen jälkeen 1941 vuoden marraskuun lopulla avasi liikkeensä Teppo Matihaldi ja myös Jaakkiman Osuuskauppa R. L. Lahdenpohjan postitoimisto avattiin 31.8.1941, kun ensimmäinen postilähetys saapui paikkakunnalle. Asukkaat pääsivät palaamaan koteihinsa syyskuun puolessa välissä vuonna 1941 eli vajaa kuukausi esikunnan toiminnan aloittamisesta. Vuoden 1941 loppuun mennessä asukkaita oli 309 henkeä, vuoden 1942 lopulla 891 ja 15.4.1943 esikunnan toiminnan lakattua 973. Kauppalan asukasluku on ennen talvisotaa ollut 1 959. Todellinen asukasluku talvisodan jälkeen oli kuitenkin huomattavasti suurempi kuin mitä esikunnan luettelot osoittivat, koska paikkakunnalle oli tullut myös asukkaita, joille ei annettu palaamislupaa. Kauppalan alueen takaisinvaltaamisen jälkeen pidettiin ensimmäinen valtuuston kokous 26.3.1943, toinen 15.2.1944 ja kolmas ja viimeinen kokous ennen toista alueluovutusta ja evakuointia 12.9.1944. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin vuosien 1943-1944 ajaksi lääkintäeverstiluutnantti Juha Tiittanen ja varapuheenjohtajaksi kansanhuollonjohtaja Matti Kiukkonen.
  
• Vuoden 1944 loppupuolella luovutetut alueet jouduttiin jälleen luovuttamaan ja asukkaat, jotka olivat palanneet koteihinsa, saivat jälleen jättää kotinsa toisen kerran, myös kunnallishallinnollisesti palattiin samaan tilaan kuin talvisodan jälkeenkin, joten uudelleen luovutetun alueen kuntien toimintaa oli ryhdyttävä selvittelemään loppuun. Sisäasiainministeriö antoi määräyksiä luovutettujen alueiden kuntien hoitokuntien toiminnasta ja Lahdenpohjan kauppalan osalta valittu hoitokunta päätti 27.12.1945 kokouksessa, että Kristiinankaupungissa oleva toimisto pidetään toiminnassa ”entiseen tapaan”. Toiminta muodostui samantapaiseksi kuin vuosien 1940-1941 hoitokunnan toiminta sen toimiessa Jyväskylässä. Matti Kiukkonen toimi hoitokunnan varapuheenjohtajana ja osallistui vuonna 1942-1943 ja 1944 kaikkiin pidettyihin yli 20-24 kokoukseen, vuonna 1945 13:een 19:stä kokouksesta ja 1946 kolmeen kuudesta kokouksesta.
  
• Vuonna 1944 hoitokunnan päätöksiä olivat mm. työnjohtaja Olli Kiukkoselle myönnetty 4. ikäkorotus 16 vuoden palveluksesta 1.7.1944 lukien joka 3 500 mk peruspalkan mukaan tekee 310 mk/kk ja 1945 II korvauslain mukaan hoitokunta totesi, että kauppalan oli valvottava mm. seuraavat kiinnitetyt saamiset: työnjohtaja Olli Kiukkonen ja vaimo Elli, rakentaja Matti Kiukkonen ja vaimo Impi. Hoitokunnalle ilmoitettiin 7.7.1944, että mahdollisen pakkoevakuoinnin varalta Lahdenpohjan kauppalan evakuointipaikaksi oli määrätty Närpiön kunta ja että kauppalan vanhempaa arkistoa oli siirretty Rantasalmen kirkon kellariin siltä varalta, ettei evakuoinnin sattuessa siirtoon enää olisi tilaisuutta. Kauppalan erinäisissä laitoksissa oli jo suoritettu arvokkaampien tavaroiden pakkaamista. Evakuointipaikkaa muutettiin syyskuussa Tiukaksi (Tjöck) Kristiinankaupungin lähellä. Evakuoinnin tapahduttua syyskuun puolivälin jälkeen kauppalan asukkaista pääosa sijoitettiin loppujen lopuksi Lappfjärdin kuntaan.
  
• Hoitokunnalle tuli ongelmia, kun Lappfjärdiin sijoitetun siirtoväen polttopuun saanti osoittautui talvea vastaan vaikeaksi eikä sijoituspaikoilla ollut työnsaantimahdollisuuksia. Oikeusministeriö myönsi hoitokunnalle luvan järjestää Lahdenpohjan kauppalassa vuonna 1943 henkikirjoitettuja vaalioikeutettuja varten vaalitoimituspaikan Lappfjärdin kirkonkylään, päätettiin 11.3. että v. 1945 edustajanvaalit toimitetaan Lappfjärdin kirkonkylässä. Vaaliluettelon mukaan vaalioikeutetuja oli äänestysalueella 1 159 henkeä. Vaalioikeuttaan käytti Lappfjärdissä 14 5 henkeä ja äänet jakautuivat niin, että sosiaalidemokraattien ja pienviljelijöiden vaaliliitto sai 102 ääntä, Karjalainen maalaisliiton Kokoomuksen ja edistyksen vaaliliitto 92 ääntä ja Kansandemokraattinen vaaliliitto 28 ääntä. Maatalousministeriön jälleenrakennusvaliokunta oli kehottanut esittämään jäseniä maanlunastuslautakuntiin ja mikäli Lahdenpohjan kauppalan edustajat tulivat kysymyksiin, oli jäseniksi esitetty mm. rakentaja Matti Kiukkosta osoite Lappfjärd ja työnjohtaja Olli Kiukkosta osoite Kristiinankaupunki. Lappfjärdin kunnan ohratoimikunta oli suostunut antamaan viljelysmaata ainoastaan sellaisille siirtolaisille, joilla ennestään oli ollut luovutetuilla alueilla viljelysmaita tai joilla oli tuolloin karjaa, vaikka 18.8.1944 annettu laki sisälsi muita määräyksiä. Väärän tulkinnan seurauksena lukuisat siirtolaiset, jotka olisivat halunneet lain edellyttämiä viljelyspalstoja etupäässä perunaa ja kasvitarhaa varten, eivät saaneet sellaisia. Asia korjaantui myöhemmin.
  
• Heinäkuun lopulla hoitokunnalle ilmoitettiin, että Lahdenpohjan kauppalan sijoituspaikaksi oli määrätty Porin kaupunki ja Seinäjoen kauppala. Hoitokunta valitsi kaupunkien asukkaanottolautakuntaan siirtoväen edustajat. Lahdenpohjan kauppalassa oli kauppalan alueella vuonna 1942-1943 olleista rakennuskiinteistöistä laadittu luettelo KU?? sotilashallintopiirin esikunnan toimeksiannosta majoitustarkoituksia varten uusien sotilasyksikköjen majoituksen suunnittelua silmällä pitäen. Luettelon 164 rakennuksen omistaja on Olli Kiukkonen, jolla on ollut yksi huone, yksi keittiö, yksi kamari, huoneita yhteensä kaksi, kuntoitus T on tyydyttävässä kunnossa oleva ja sauna on, numero 173 Matti Kiukkonen huoneistoja kaksi, keittiötä kaksi, kamareja yksi, huoneita yhteensä kolme, kunto tyydyttävä ja saunoja on, numero 191 Juho Kiukkonen, huoneistoja yksi, keittiöitä yksi, kamareja yksi, huoneita yhteensä kaksi, kunto T ja sauna on. Numero 138 Juho Kiukkonen, huoneistoja kaksi, keittiöitä yksi, kamareja neljä, huoneita yhteensä viisi, kuntoisuus H, sauna on ja huomautusosassa ”osa puuseppäverstaana”.
  
• Lahdenpohjan kauppalan ja Jaakkiman kunnan asukkaat olivat epäonnisia vielä toisen evakuoinnin aikana sikäli, että väliaikaiseksi sijoituspaikaksi määrättiin Pohjanlahden ruotsinkielisiä rannikkokuntia, joista esim. Tiukassa tehtiin päätös, ettei kunnassa anneta siirtoväelle aariakaan viljelysmaata vuokralle. Vastustus oli suurinta Tiukan lisäksi Närpiössä ja Lappfjärdissä. Lappfjärdissä olivat ns. huomattavimpien paikkakuntalaisten lähetystö vaatinut, ettei kuntaan saanut enää tuoda ainakaan lisää siirtolaisia. Lähetystö ilmoitti vastustavansa uusien siirtolaisten tuloa ”kaikin keinoin, jopa väkivaltaisesti”. Lappfjärdin kunnan edustaja oli korostanut, ettei toiminnalla ollut tarkoitus loukata itse siirtoväkeä, vaan saada viranomaiset kiinnittämään huomiota siihen epäkohtaan, että siirtolaiset viipyvät liian kauan ruotsalaiskuntien alueilla.
  
• Siirtolaisia ei kohdeltu aina oikein myöskään taksoituslautakunnassa ja erityisesti vuoden 1945 verotuksessa siirtolaisia kohdeltiin lukuisissa tapauksissa virheellisesti. Valitukset eivät tuottaneet tulosta. Valitusasiakirjoja oli mm. toimitettu Lappfjärdin tutkijalautakunnan puheenjohtajalle ja valituskirjoja oli tullut tutkijalautakunnan kokoukseen, mutta niitä ei käsitelty, vaan ne heitettiin ilman muita toimenpiteitä roskiin. Ajan kuluessa yksi ja toinen siirtolaisperhe pyrki pois paikkakunnille, joissa olisi mahdollisuus pysyvämpään oleskeluun. Vuoden 1946 puolivälissä Lahdenpohjan kauppalan asukkaita oli Lappfjärdin kunnassa ainoastaan n. 280 henkeä, joka luku kesän kuluessa vielä väheni.
  

1 Tiedot K. E. Lehtimäki Lahdenpohjan kauppala I Kertomus Lahdenpohjan kauppalan perustamisesta ja toiminnasta vv. 1924-1941.